Rakennukset

Museoyhdistys ry on hankkinut ja saanut lahjoituksina eri puolilta pitäjää rakennuksia. Ensimmäisenä ostettiin Viitalan veljeksiltä Ikkeläjärveltä muodollisella 200 markan hinnalla 1838 rakennettu kaksikiviparinen tuulimylly 1934.

Myöhemmin niitä on tullut eri aikoina ja pari uudisrakennustakin on tehty suoja- ja näyttelytilaksi.

Kauhajoen kotiseutumuseolle on siirretty tai rakennettu 1950-luvulta lähtien 14 rakennusta. Lisäksi museon omistuksessa on kruununmakasiini Päntäneentien varressa.

Vuonna 1945 yhdistys osti Yrjänäiskylässä olleen Ala-Yrjänäisen talon päärakennuksen poissiirrettäväksi. Talo on perimätiedon mukaan rakennettu 1800-luvun alkuvuosina.

Talon siirto kevättalvella 1953 oli mahtava näyte talkoohengestä. Siirtämiseen osallistui 60 hevosmiestä, jotka kuljettivat 160 kuormaa puretun rakennuksen hirsiä museoalueelle.

Vuonna 1961 museoalueelle siirrettiin vuodelta 1884 peräisin oleva porttilutti. Se ostettiin Kurikan Lohiluomalta Kuusisto-Krekolasta. Oman kunnan alueelta ei tuolloin ollut saatavissa vastaavaa rakennusta.

Kesällä 2011 rakennuksen katto uusittiin sekä nostettiin ja oikaistiin aluskivet.

Vuonna 1964 museolle siirrettiin kaksi rakennusta. V.J. Marttilan lahjoittama kärryvaja eli liiveri siirrettiin museoalueelle Harjankylästä. Toinen samana kesänä siirretty rakennus on ruotusotamiehen aitta.

Vuonna 1964 museoalueelle siirrettiin kaksi rakennusta. Päntäneen Luomasta tuotiin museoalueen vanhin rakennus, 1789 rakennettu ruotusotamiehen aitta.

Sen lahjoittivat Päntäneen osuustoiminnalliset yritykset.

Kauhajoen Museoyhdistyksen ensimmäinen rakennus on tuulimylly. Viitalan veljekset Ikkeläjärveltä myivät rakennuksen yhdistykselle 200 mk:n hintaan. Tuulimylly on kaksikiviparinen ja se on rakennettu vuonna 1838.

Kauhajoella pidettiin elokuussa 1934 maatalousnäyttely. Tuulimylly pystytettiin yhteislyseon tontille näyttelykentän laitaan. Tuulimylly hallitsi koko näyttelyalueen näkymää ja se valittiin myös näyttelyn pääsylipun kuva-aiheeksi. Yhdistyksellä oli jo yli 400 museoesinettä, jotka sijoitettiin tuulimyllyyn ja viereiseen yhteislyseon vajarakennukseen. Museot olivat vielä harviniasia, joten näyttely-yleisön keskuudessa se herätti huomiota.

Vuonna 1951 kunta lahjoitti museoyhdistykselle tontin, jolle tuulimylly siirrettiin vuonna 1954. Sota-aikana tuulimyllyn siivet oli pitänyt Kauhajoella kokoontuneen eduskunnan turvallisuuden vuoksi poistaa. Uudet siivet saatiin vasta vuonna 1959.

Vasemman puoleinen vilja-aitta on V. J. Marttilan1962 lahjoittama.

Matti Valanne lahjoitti vuonna 1988 Maatalousoppilaitoksen vieressä olleen vilja-aitan, joka sijoitettiin aikaisemmin saadun vilja-aitan viereen museoalueelle. Aitan nimeksi tuli Valanteen aitta. Aron Lionsit hoitivat siirron.

Savusauna saatiin lahjoituksena Hyypän Raita-Ahosta ja se tuotiin museoalueelle vuonna 1970. Saunassa on vuosiluku 1834.

Vuonna 1973 saatiin Yrjänäiskylän Peltoniemestä tyypillinen vanhanajan riihi. Se on rakennettu vuonna 1881.

Riihessä on kiuashuoneen jatkeena luuva, jossa viljat puitiin. Luuvan alla on ruumenhuone puintijätteille. Oljet varastoitiin hirsirunkoon kiinteästi liitettyyn lautarakenteiseen olkilatoon. Museon riihi on katettu pellillä, koska mäntymetsän keskellä perinteinen olkikatto on varsin lyhytikäinen.

Mitä olisi eteläpohjalainen talo ilman luhtalatoa. Sellainen saatiinkin vuonna 1977 lahjoituksena Päntäneen Korpi-Kyynystä. Lato on sikälikin historiallinen, että se on osittain rakennettu puista, joiden pinnasta on ensiksi kerätty pettua. Vuosiluvun mukaan lato on rakennettu 1848 ja osoittaa siis, että vielä tuolloin pettua käytettiin ravintona muulloinkin kuin varsinaisina nälkävuosina.

Isompia maanviljelyskoneita ja ajokaluja varten on 1983 rakennettu 210 neliömetrin suuruinen näyttelyhalli eli Matin liiveri.

Kesällä 1974 saatiin lahjoituksena Ohmerojärvellä sijainnut maankuulun viikatesepän Sameli Järvenpään 1893 rakennettu paja.

Paja purettiin ja siirrettiin lahjoitusvuonna museolle, missä se seuraavana vuonna pystytettiin.

Vuonna 2004 rakennettiin katos suojaksi pärehöylälle, maamoottoreille ja traktorille.

Vuonna 1960 manttaalikunta lahjoitti Päntäneentien varrella olevan 1860-luvulla rakennetun entisen kruununmakasiinin 11 aarin tontteineen. Rakennus oli myöhemmin toiminut manttaalikunnan ylläpitämänä lainajyvästönä, mutta sen toiminnan loputtua rakennus oli käynyt manttaalikunnalle tarpeettomaksi. Rakennus on nykyään museon varastona.

LINKKEJÄ

SIVUKARTTA

© Kauhajoen Museoyhdistys ry

LINKKEJÄ

SIVUKARTTA

© Kauhajoen Museoyhdistys ry