Kauhajoella yksivuotisen maatalousoppilaitoksen perustaminen tuli ensi kerran esille 13.11.1914 pidetyssä maamiesseuran kokouksessa. Ajatuksena oli saada yksivuotinen maamieskoulu (kaksivuotinen koettiin liian pitkäksi) antamaan viljelijöille koulutusta. Olihan maatalous tärkeä osa Suupohjan elinkeinotoimintaa.

Lukuvuosi alkaisi tammikuussa ja loppuisi 20.12 ja huhtikuusta lokakuun puoleenväliin olisi harjoittelujakso. Lokakuussa 1917 pidetyssä maamiesseuran kokouksessa oli esillä kannatusyhdistyksen perustaminen maamieskoulua varten. Maan sisäinen sekasortoinen tila kuitenkin lykkäsi vielä yhdistyksen perustamista. Kun Orismalan kaksitalvinen maamieskoulu päätettiin lopettaa tuli koulun perustaminen ajankohtaiseksi.

Maamiesseuran johtokunta asetti 1.7.1918 toimikunnan hoitamaan hanketta. Lokakuun 1. päivänä ostettiin Emil Järviseltä koulua varten Keski-Kokon ja Metsälän tilat yhteensä 10,61 ha peltoa, 0,21 ha luonnonniittyä ja 145,10 ha metsä- ja joutomaata. Koulun nimeksi tuli aluksi Kauhajoen maamieskoulu. 22.11.1918 Maamiesseura teki päätöksen tarvittavien rakennusten rakentamisesta, koska olemassa olevat huonokuntoiset rakennukset soveltuivat huonosti opetuskäyttöön. Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen päärakennus, johon tuli johtajan ja puuopettajan asunnot, kaksi luokkahuonetta ja kuusi oppilasasuntoa. Samanaikaisesti rakennettiin kotieläinsuoja, joka käsitti navetan, sikalan, kanalan, tallin, rehuladon ja kalustovajan. Joen rannalle tehtiin sauna.

Keski-Kokon vanha päärakennus palveli käsityönopetustilana ja ruokalana. Varsinainen koulutoiminta alkoi 20.10.1919 kun Orismalan lakkautetun koulun 10 opiskelijaa siirtyi Kauhajoelle. Koulun johtajana toimi tuolloin agronomi Oskari Valanne (vuoteen 1941 saakka) lisäksi opettajina toimivat agronomi ja eläinlääkäri.

3.4.1921 tehtiin päätös kannatusyhdistyksen perustamisesta, jäseniä oli kaikkiaan 34. Yhdistys rekisteröitiin huhtikuun 4. Päivänä 1923. Johtokunnan kokouksessa 11.3.1922 Kauhajoen maamieskoulun nimi muutettiin Suupohjan Maamieskouluksi. Kauhajoelle oli myös päätetty perustaa kotitalouskoulu maamieskoulun yhteyteen. Kivijalkakin oli jo tehtynä kun 1920 hankkeesta luovuttiin. Tälle perustalle rakennettiin 1925 toinen päärakennus, johon tuli johtajan asunto, ruokala ja keittiö sekä oppilashuoneita.

Samaan aikaan koulu sai myös talousrakennuksen, aitat, puuliiterin ja käymälät. 1926 rakennettiin kolmas päärakennus, johon tuli asunnot käsityön opettajille ja työnjohtajalle sekä käsityöhuone ja oppilashuoneita. 1932 rakennettiin navetan yhteyteen AIV-torni. Kuusi vuotta myöhemmin nostettiin navetan kattoa ja näin saatiin vintille heinävarasto.

Kannatusyhdistys päätettiin 25.6.1941 pidetyssä kokouksessa muuttaa Kannatusosakeyhtiöksi, joka merkittiin kaupparekisteriin 24.3.1944. Koulun johtajana toimi 1941-45 agronomi Lauri Noppari. Seuraavana johtajana toimi agronomi Kaarlo Pere 1970 asti. Sotavuosina 1940, 1942 ja 1944 ei opetusta ollut. Koulu toimi tuolloin sotasairaalana ja monien valtiomiesten asuinpaikkana eduskunnan toimiessa Kauhajoella. Rautatiehallituksen toimisto toimi myös koululla lyhyen aikaa. Opetuksen kehittämiseksi tehtiin maatalous- hallitukselle 1944 esitys Maatalouskerhoneuvoja-opiston perustamisesta Suupohjan Maamieskoulun yhteyteen. Päätös kurssin aloittamisesta tehtiin 24.10.1945 ja yksivuotiset opinnot aloitti 15.1.1946 20 opiskelijaa.

Koulun seuraava rakennuskausi alkoi vuonna 1946 jolloin tehtiin kahden perheen opettaja-asunto Peltola. 1947 rakennettiin uusi rantasauna vanhan tilalle. 1948 saatiin uusi rehulato ja säilörehutorni uusittiin. 1949 koululle hankittiin ensimmäinen traktori harmaa Ferguson.

1951 kerhoneuvojakoulutus Kauhajoella päätettiin lopettaa. 1951 rakennettiin metallityöpaja, johon tuli myös puutyöpaja ja maalaushuone. Myöhemmin ullakolle rakennettiin puutavaran kuivaushuone. Konehallille rakennettiin 20:n oppilaan luokka, opetushuone ja varasto- huone. Merkittävä parannus opetuksessa tapahtui 1955, kun maatalouskoneoppi tuli vakinaiseksi oppiaineeksi.

Maatalouden koneellistumisen alettua tiloilla kaivattiin enemmän tietoa koneista, niiden korjauksista ja käytöstä. Niinpä 1961 aloitettiin aluksi yksivuotinen, sitten 1,5 vuotta ja myöhemmin kaksi vuotta kestävä maatalousteknillinen linja maamieskoulun rinnalla.

Oppilaitoksen hallinnossa tapahtui jälleen 1965 muutoksia kun kannatusosakeyhtiön osakkeet siirtyivät osakekauppojen ja uusien osakkeiden mukana järjestöille ja eri yhteisöille. Omistajia olivat mm. Kauhajoen kunta, Kauhajoen Osuusmeijeri, Kauhajoen maamiesseuraliitto ja Kauhajoen pienviljelijäyhdistykset.

1963 valmistui uusi kotieläinrakennus. Seuraava rakennusvaihe ajoittuu 60-luvun jälkipuoliskolle. 60-luvun alussa suunnitelluista rakennuksista toteutettiin ensin 1965 lokakuussa aloitetun 50-paikkaisen opiskelija-asuntolan rakentaminen, joka valmistui helmikuussa 1967. Vanha 1920-luvulla valmistunut talousrakennus purettiin asuntolan tieltä. Lokakuussa 1967 aloitettiin uuden koulurakennuksen rakennustyöt. Ensimmäinen päärakennus purettiin 1960- luvun lopulla. Lokakuussa 1968 aloitettiin rivitalon rakentaminen henkilökunnan asunnoiksi. 1960-luvun puolivälissä koululle hankittiin myös vetopuimuri.

1970-75 oppilaitoksen johtajana toimi agronomi Ilkka Tommola, 1975-82 johtajana oli agronomi Pentti V. Rantala. 1970- luvulla rakennettiin uusi teräsrakenteinen ja peltiseinäinen talousrakennus, vähän myöhemmin sen jatkoksi tehtiin kuivuri. 1976 tehtiin työpajarakennukseen laajennus, johon valmistui luokka, opettajainhuone ja sosiaaliset tilat. 1.3.1977 koettiin jälleen hallinnollisia muutoksia oppilaitoksen siirryttyä valtion omistukseen. Johtokunta saattoi nyt keskittyä selvemmin opetuksen kehittämiseen talousasioiden sijaan, minkä mahdollisti valtion rahoitus.

1978 tapahtui opetuksessa jälleen uudistus, kun maatalousoppilaitoksissa alettiin noudattaa maatilatekni- sen koulun opetussuunnitelmaa. Opetuksessa 1. vuosi oli perusjakso ja 2. vuosi jakautui linjoihin. Kauhajoella oli viljelijä- ja tekninen linja. Toinen merkittävä muutos koski lukuvuoden aloittamista: työ alkoi syksyllä kuten muissakin kouluissa. 1970- luvun puolivälissä hankittiin kylvölannoitin ja ensimmäinen ajopuimuri.

1980-luvulla rakennuksia korjattiin ja uutta rakennettiin . 1982 peruskorjattiin 1925 tehty toinen päärakennus ja koneopetusta varten saatiin uusi konehalli. Tällöin otettiin käyttöön lisäksi hitsaamo ja ryhmätyöluokka. 1983 valmistui uusi opiskelija-asuntola. Koulutilan kotieläinrakennus uusittiin 1985-86 peruskorjaten ja uutta rakentaen. Käyttöön tuli kaksi erikoisluokkaa kotieläinopetusta varten.

1981 Kauhajoen Koti- ja laitostalousoppilaitoksen maatila yhdistettiin maatalousoppilaitoksen koulutilaan, ja siitä alkaen on maatalousoppilaitos huolehtinut Koti- ja laitostalousoppilaitoksen maatalousopetuksesta.

1983 alusta 1985 asti rehtorina oli agronomi Juhani Motti. Elokuun 1985 alusta lähtien rehtorina on toiminut agronomi Juhani Kurjenluoma. 1982 Kauhajoella aloitettiin aivan ensimmäisten joukossa ylioppilaspohjainen maatalouskoulutus ns. ylioppilaiden maatilateknisellä linjalla. Ylioppilaiden koulutus oli yksivuotinen, sillä yleisaineet kuten kielet ja matematiikka voitiin jättää pois. Elokuussa 1982 aloitti myös ensimmäinen keskiasteen uudistetun opetussuunnitelman mukaan toteutettu maatilatalouden peruslinja. Ensimmäinen vuosi oli yleisjaksoa, jonka jälkeen suoritettiin kesätyöjakso koulutilalla ja opetustyöpajoilla. Toinen vuosi oli erikoistumislinja, jonka jälkeen suoritettiin ns. erikoistumisharjoittelu.

Opetussuunnitelmat kuitenkin muuttuivat jatkuvasti. Opisto ei ollutkaan enää erikoistumislinja, vaan ensin oli käytävä kaksivuotinen kouluaste, jonka jälkeen voi hakeutua opistoon. Ylioppilaspohjainen koulutus koki saman muutoksen. Toinen muutos oli erikoistumislinjojen muut- tuminen suuntautumisvaihtoehdoiksi. Kolmas muutos oli työviikon lyheneminen 38 tunnista 35 tuntiin.

1986 oppilaitos liitettiin kunnan kaukolämpöverkkoon. 1987 oppilaitoksen johtokuntaan tuli myös henkilöstön ja oppilaiden edustajat. Muutokset työelämässä ja uuden tiedon tulva ovat johtaneet aikuiskoulutuksen järjestä- miseen. Aikuiskoulutusta on annettu vuodesta 1988 maatalouden yritystoiminnan jatkolinjalla sekä maatalouslomittaja - karjanhoitajalinjalla.

1992 peruskorjattiin vuonna 1967 valmistunut opiskelija- asuntola, josta tuli huoneistojärjestelyjen ja lisättyjen sosiaalisten tilojen myötä 44-paikkainen nykyaikainen asuntola. 1993 on aikuiskoulutuksena käynnistetty maatalouskoneasentajan jatkolinja antamaan käytännön viljelyssä tarvittavaa konetietoa ja -taitoa viljelijöille.

Aikuiskoulutukseen on kuulunut myös monia lyhytkursseja vaihtelevin aihein kasvituotannosta ATK-hon ja koti- eläinkursseihin. Koulutilan pinta-ala on vuosien mittaan kasvanut melkoisesti alkuperäisestä 10,61 ha:n peltoalasta ja reilun 140 ha:n metsäalasta erilaisten maakauppojen seurauksena. Nykyinen pinta-ala on 93 ha peltoa ja 172 ha metsää. Lisäksi koululla on ollut aikojen saatossa erinäisiä vuokramaita. Tilan päätuotantosuunta nykyään on lypsykarjatalous.

Paluu takaisin