KAUHAJOEN TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT RY.
Kauhajoen työttömät ovat kokoontuneet vuodesta 1993, jolloin he saivat toimintatiloikseen Museotiellä sijaitsevan Lusan tuvan. Ajatus työttömien omasta tilasta sai alkunsa kahden viikon kurssilla, jolla suunniteltiin työttömien omaa toimintaa. Kurssin kestäessä kunta luovutti työttömien käyttöön Lusan tuvan, josta oli jo purkupäätös.
Talo
oli ollut kylmillään pari vuotta ja se vaati pientä pintakunnostusta.
Toiminta alkoi joulukuussa 1993, jolloin järjestettiin himmeli-kurssi
ja puuro-päivä. Aluksi mukana oli noin kymmenen ihmistä.
Kauhajoen työttömyysaste oli tuolloin 26 %.
Vuosi 1994 talolla touhuttiin vapaaehtoisvoimin, kunnes marraskuussa käynnistettiin Työkauha-projekti. Työkauha oli 38. osahanke koko maan Työn Suomi-projekteista, joita oli käynnistämässä kolme palkansaajajärjestöä: SAK, STTK ja Akava. Työvoimahallinto palkkasi projektille toiminnanohjaajaksi Satu Uiton. Toimintasuunnitelma tarjosi työttömille mm. atk-koulutusta sekä monenlaisia harraste-kursseja.
Vuonna 1995 työttömät voivat osallistua monenlaisille kursseille. Huhtikuussa Raija Kuusistosta tuli toiminnanohjaaja ja vuoden lopulla tehtävää alkoi hoitaa Sisko Välikorpi. Kauhajoen työttömyysaste oli noussut 27 %:iin.
Vuoden 1996 alussa pääministeri Paavo Lipponen kävi tutustumassa paikkakunnan työttömien tilanteeseen ja ruokailemassa Lusan tuvalla. Vierailu sai median edustajia liikkeelle sankoin joukoin. Toiminnanohjaaja vaihtui jälleen vuoden aikana ja tehtävässä olivat ensin Riitta Välimaa ja sitten Pirjo Pihlaja. Loppuvuodesta perustettiin Kauhajoen Työttömät Työnhakijat Ry. Kauhajoen työttömyysaste oli 23,7 %.
Koko toiminnan ajan on Lusan tuvalla on järjestetty torstaisin ruokapäivä. Ruokatarjoilua on avustanut Kauhajoen seurakunta, joka on ollut monella tavalla kosketuksissa työttömiin. Myös yksityiset henkilöt ovat auttaneet käytännön toiminnassa, kuitenkin suurin osa työstä on tehty talkoovoimin. Työntekijöiden palkoista ovat vastanneet työvoimahallinto ja kunta.
Työttömien toiminnassa mukana olleet olivat jo kauan suunnitelleet oman yhdistyksen perustamista. Ensin haluttiin kuitenkin odotella työttömyyden laskua, mutta lama näytti jatkuvan. Rekisteröidyn yhdistyksen saaminen tuntui välttämättömältä, sillä monen idean ja suunnitelman toteutuminen vaati yhdistyspuitteet. Viranomaisiakin oli helpompi lähestyä ja yhdistyksen nimissä voi anoa erilaisia tuki- ja avustusrahoja toiminnan vilkastuttamiseksi. Yhdistyksen hallitus eli työttömien toimikunta kokoontuu kuukausittain. Vuosikokouksessa helmi-maaliskuussa valitaan toimikunnan puheenjohtaja ja 5 - 10 varsinaista jäsentä sekä heille varajäsenet, lisäksi nimetään kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Kaikilla yhdistyksen jäsenillä on vuosikokouksissa äänioikeus.